EU-Taksonomia – Kaikki mitä sinun tulee tietää
EU:n taksonomia tuli voimaan vuonna 2020, ja se on osa EU:n vihreää siirtymää edistävää EU Green Deal -suunnitelmaa. Taksonomia on EU-laajuinen raportointisääntely, jonka tarkoituksena on kiihdyttää vihreää siirtymää ja ohjata investointeja kestävään liiketoimintaan.
Useat tulevat EU:n lainsäädäntöehdotukset ja suunnitelmat liittyvät jollain tavoin EU-taksonomiaan. Kokonaisvaltaisen ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset (ESG) tekijät kattavat ympäristö- ja hallinnolliset näkökohdat teknisten seulontakriteerien (technical screening criteria) kautta sekä yhtiön suojaustoimenpiteiden kautta.
Mikä on EU-taksonomia?
EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä, jossa on listattu ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviä taloudellisia toimia ja niiden arviointikriteerejä. Käytännössä EU-taksonomia on taksonomia-asetukseen perustuva vastuullisuustyökalu, jonka avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa vihreään siirtymään valmistautumisessa ja mahdollistaa rahoituksen saamisen siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.
EU-taksonomia määrittelee vahvan ja tieteeseen perustuvan viitekehyksen yrityksille ja sijoittajille ympäristökriteerien asettamiseksi, joiden perusteella on mahdollista määritellä taloudelliset toiminnot, jotka merkittävästi edistävät EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.
Yritysten on selvitettävä, täyttävätkö niiden taloudelliset toiminnot tekniset arviointikriteerit, täyttävätkö ne vähimmäistason sosiaaliset suojatoimenpiteet (minimum social safeguards), ja niiden on raportoitava taksonomiakelpoisten ja sen mukaisten toimintojen tulosindikaattoreista (KPI).
EU-taksonomian tarkoituksena on ohjata investointeja projekteihin ja toimintoihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaisivat EU:n vihreän kehityksen ohjelman määrittelemät tavoitteet.
EU-taksonomia edustaa myös strategista työkalua, joka auttaa yrityksiä suunnittelemaan siirtymisen vähähiiliseen, kestävään ja resurssitehokkaaseen talouteen. Koska EU-taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen strategian perusta, se vaikuttaa raportointivaatimuksiin, joukkovelkakirjoihin ja lainoihin, esimerkiksi EU:n kestävien ’green bond’ -joukkovelkakirja-standardien kautta, joista on saavutettu alustava sopimus (28.02.2023).
Miksi tarvitsemme taksonomiaa?
EU-taksonomia kohdistuu aloihin, joilla muutos kestäviin toimintoihin on ratkaisevan tärkeää talouden ja yhteiskunnan suojelemiseksi ilmastoon ja ympäristöön liittyviltä riskeiltä, kuten maailmanlaajuiselta ilmaston lämpenemiseltä ja biodiversiteettikriisiltä. EU on määritellyt kunnianhimoiset ja välttämättömät ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030, ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi meillä on kiire muokata liiketoimintoja kasvihuonekaasupäästöjen ja investointien suhteen.
Kenelle EU-taksonomia on tarkoitettu?
EU-taksonomia kohdistuu rahoitusmarkkinaosapuoliin ja ei-rahoitusalan yrityksiin, jotka liittyvät keskeisiin aloihin, jotka ovat merkityksellisiä EU:n vihreän kehityksen ohjelman määrittelemien ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Taksonomia koskee myös EU:n jäsenvaltioiden tai EU:n ympäristövastuullisten rahoitusinstrumenttien tai yrityslainoille määrittelemiä vaatimuksia. Finanssi- ja ei-rahoitusalan yrityksille EU-taksonomia määrittelee luokittelun ja raportointivaatimukset.
Ei-rahoitusalan yritysten vaatimukset
Vuodelle 2023 asti ei-rahoitusalan yrityksille sovelletaan voimassa olevan raportointidirektiivin (2014/95/EU) määrittelemää laajuutta. Vuodesta 2024 alkaen raportointivaatimukset määritetään yritysten kestävän toiminnan raportointidirektiivissä (EU 2022/2464).
Yksinkertaisesti sanottuna suurten pörssiyhtiöiden, joilla on yli 500 työntekijää, on tällä hetkellä raportoitava taksonomiatiedot. Suuret listatut ja listaamattomat yritykset, joilla on yli 250 työntekijää, sekä listatut pk-yritykset lisätään vähitellen soveltamisalaan.
Jos yrityksen tase ja nettoliikevaihto ylittävät määritellyt kynnykset (20 000 000 EUR ja 40 000 000 EUR, kuten raportointidirektiivissä 2013/34/EU määritetty), niiden on raportoitava taksonomiatiedot, vaikka niillä olisi alle 250 työntekijää. Lopulta myös kansainväliset yritykset, joilla on tytäryhtiöitä EU-maassa, ovat velvollisia toimittamaan taksonomiatiedot.
EU-taksonomian kattamat toimialat
EU-taksonomian päällystoimialat ovat tällä hetkellä:
- Energia-ala,
- Valmistusteollisuuden osa-alueet,
- Rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen,
- Kuljetus,
- Metsätalous,
- Ympäristön kunnostus,
- Vedenhankinta ja jätehuolto,
- Riskien hallinta
- Viestintä
- Ja palvelut (kuten kierrätettyjen tuotteiden myynti ja korjaus)
EU-taksonomian aikataulu
EU-taksonomian asetus (EU 2020/852) tuli ensimmäisen kerran voimaan kesällä 2020 ja sitä laajennettiin teknisillä arviointikriteereillä kahdelle ensimmäiselle ympäristötavoitteelle, ilmastonmuutoksen torjunnalle ja ilmastonmuutoksen sopeutumiselle, sekä lisävaatimuksilla taksonomiatiedon raportointiin joulukuussa 2021. Raportointia ilmastoa koskevan delegoivan säännöksen mukaisesta taksonomianmukaisuudesta on vaadittu tammikuusta 2023 lähtien.
Jäljellä olevien ympäristötavoitteiden tekniset arviointikriteerit julkaistiin EU:n komission toimesta kesäkuussa 2023. Yritysten on raportoitava taksonomia uusien aktiviteettien mukaisesta kelpoisuudestaan tammikuusta 2024 alkaen ja yhdenmukaistamisesta tammikuusta 2025 alkaen.
Technical screening criteria – tekninen arviointikriteeristö
EU-taksonomia sisälsi aluksi tekniset arviointikriteerit toiminnoille, jotka liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviin ympäristötavoitteisiin, koska oli tarpeellista puuttua nopeasti kasvihuonekaasupäästöihin ja energiankulutukseen.
Ilmastoa koskeva delegoitu säädös ja sitä muovannut täydentävä delegoitu säädös sisältää arviointikriteereitä toiminnoille, jotka edistävät, mahdollistavat tai sallivat siirtymisen kestäviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumisen tavoitteiden mukaisesti.
Seuraava vaihe on lisätä ympäristön kestävyyttä käsitteleviä teknisiä arviointikriteereitä. Nämä kriteeristöt kohdistuvat veden ja meren resurssien kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymiseen, saasteiden ehkäisyyn ja hallintaan sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Ajan myötä teknisiä arviointikriteerejä lisätään vähitellen EU-taksonomiaan. Tämä näkyy tietyissä ydinvoiman tuotantoon ja luonnonkaasun energiantuotantoon liittyvissä toiminnoissa täydentävän delegoidun säädöksen myötä, mutta myös toimintojen lisäyksissä, jotka suunnitellaan julkaistavaksi ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen kanssa.
Kriteereitä itsessään tarkistetaan myös säännöllisesti, siirtymätoimien osalta vähintään joka kolmas vuosi, ja niitä voidaan päivittää pitämään ne ajan tasalla teknologisen kehityksen, uuden tieteellisen näytön saatavuuden ja kriteereihin päivittämisen tai lisäämisen oikeuttavan uuden politiikan tavoitteiden kanssa. Kestävän rahoituksen foorumi avustaa komissiota taksonomian käytettävyyden parantamisessa, sen laajentamisessa sekä antaa suosituksia kriteerien kehittämisestä.
Mitä (muuta) sinun tulee tietää EU-taksonomiasta?
Tähän asti olemme puhuneet siitä, mikä taksonomia on, miten se kehittyy ajan myötä ja ketkä ovat taksonomian vaikutuspiirissä, mutta emme ole vielä puhuneet paljoa siitä, mitkä vaatimukset on määritelty taksonomian alla ja mitä vaikutuspiirissä olevien yritysten on todellisuudessa tehtävä noudattaakseen näitä.
Taksonomia edellyttää yritysten tunnistavan, mitkä niiden liiketoiminta-alueista kuuluvat EU-taksonomian piiriin (kelpoisuus) ja mitkä täyttävät taksonomian näille toiminnoille määrittelemät tekniset arviointikriteerit (sopivuus). Taksonomia edellyttää myös yrityksiä raportoimaan suorituksestaan paljastamalla määritellyt taloudelliset avainsuorituskykymittarit (KPI).
Taksonomian mukainen toiminta on:
Taksonomia määrittelee kolme ehtoa, jotka yrityksen taloudellisen toiminnan on täytettävä tullakseen tunnustetuksi taksonomian mukaiseksi toiminnaksi. Ne ovat:
- Yrityksen on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitteen saavuttamista,
- Yritys ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle
- Yrityksen tulee noudattaa sosiaalisia suojatoimia (minimum social safeguards)
Taksonomian kuusi ympäristötavoitetta ovat:
- ilmastonmuutoksen torjunta
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- veden ja meriympäristöjen kestävä käyttö ja suojelu
- siirtyminen kiertotalouteen
- saasteiden ehkäisy ja hallinta
- biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten on noudatettava kaikkia niiden toimintaan määriteltyjä teknisiä arviointikriteereitä kattaakseen vaatimukset, jotka koskevat vähintään yhden ympäristötavoitteen merkittävää edistämistä ja haittojen välttämistä muille ympäristötavoitteille.
EU-taksonomia – vähimmäistason suojatoimet
Kolmas vaatimus koskee yritystason vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien (minimum social safeguards) noudattamista. Suojatoimet määritellään seuraavasti:
- OECD:n monikansallisten yritysten suuntaviivat,
- YK:n liiketoiminnan ja ihmisoikeuksien suuntaviivat,
- Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus perusperiaatteista ja työoikeuksista,
- ILO:n kahdeksan perusyleissopimusta ihmisoikeuksista ja työoikeuksista,
- Kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus.
Vähimmäistason suojatoimien noudattamiseksi yritysten on kehitettävä ja toteutettava riittäviä sosiaalista huolellisuutta koskevia prosesseja, jotka kattavat aiheet, kuten ihmisoikeudet, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet, lahjonta ja korruptio, verotus ja reilu kilpailu, noudattaen edellä mainittuja kansainvälisiä standardeja.
Kestävän rahoituksen foorumi suositteli vähimmäistason suojatoimien (vähimmäissuojatoimenpiteiden loppuraportti) osalta lisäsuosituksia siitä, mitä tarkoittaa noudattaa tai olla noudattamatta vähimmäistason suojatoimenpiteitä.
Taksonomia – Key Performance Indicators
Yritysten on varmistettava, että yritys ja yrityksen taloudelliset toiminnot täyttävät edellä mainitut vaatimukset ja raportoitava suorituksestaan liittyen näihin vaatimuksiin. Tätä varten tietojen antamista koskeva delegoitu säädös määrittelee avainsuorituskykymittarit (KPI) eri toimijoille, jotka tarvitsevat taksonomiatietojen raportointia.
Listautumattomien yritysten määrittelemät KPI:t liittyvät liikevaihtoon, pääomakustannuksiin (CAPEX) ja käyttökustannuksiin (OPEX). Yritysten on ilmoitettava osuus liikevaihdosta (ja CAPEX:sta ja OPEX:sta), joka noudattaa taksonomiaa, osuus, joka on kelpoinen mutta ei ole taksonomian mukainen, ja osuus, joka ei ole kelpoinen taksonomian mukaan. Yritysten on myös ilmoitettava kokonaisliikevaihto, CAPEX ja OPEX.
EU-taksonomian NACE-koodien käyttö
Yritysten on helpompi tunnistaa asiaankuuluvat taloudelliset toiminnot, joita niiden on arvioitava, NACE (taloudellisten toimintojen nomenklatuuri) -koodien kuvauksen avulla, jotka on määritelty ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä. NACE on Euroopan tilastollinen taloudellisten toimintojen luokitus, ja sitä käytetään organisaatioiden ryhmittelyyn niiden liiketoiminta-alueiden mukaan. Voit käyttää aktiivisesti koodeja tunnistamaan asiaankuuluvat taloudelliset toiminnot, jotka voivat olla oikeutettuja EU-taksonomian mukaisiksi.
Huomaa, että kaikki taksonomian toiminnot eivät liity NACE-koodiin, ja saatat käyttää muita liiketoimintakoodeja kuin taksonomiasäädöksessä käytettyjä, joten kiinnitä erityistä huomiota tällaisiin toimintoihin ja käytä aktiivisesti taksonomian toimintojen otsikoita ja kuvauksia tukeaksesi oikeutettujen taloudellisten toimintojen tunnistamista.
EU-TAKSONOMIARAPORTOINTI – MITÄ SINUN TULEE HARKITA?
Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen torjunnan osalta on määritelty 101 toimintoa, ilmastonmuutoksen sopeutumisen osalta 105 toimintoa, veden ja meriympäristöjen kestävän käytön ja suojelun sekä saasteiden ehkäisyn ja hallinnan osalta 6 toimintoa, kiertotalouden siirtymän osalta 21 toimintoa ja biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen osalta 2 toimintoa. Yritysten on seurattava kaikkia niille soveltuvia toimintoja, pidettävä kirjaa kustakin toiminnosta ja dokumentoitava, miten ne noudattavat näitä kriteerejä.
Tämä vaatii tietojen keräämistä omasta toiminnasta, mutta myös toimittajilta. Jotkin vaatimukset viittaavat myös kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön, jonka yritysten on arvioitava noudattamistaan. Pitääkseen kirjaa kaikista näistä taustalla olevista tiedoista, jotka ovat tarpeen tehokasta EU-taksonomiaraportointia varten, on hyödyllistä käyttää digitaalista ratkaisua vaatimusten ja kriteerien hallintaan ja taustalla olevan lainsäädännön muutosten seuraamiseen.